Kaikissa olosuhteissa toimiva jätevesijärjestelmä on jätevesisuunnittelun lähtökohta. Mutta mitä asioita pitää ottaa huomioon ja miten pitää toimia, kun tiedetään, että käytön aikana olosuhteet ovat muuttuvia ja esimerkiksi kuormitukset eri vuodenaikoina merkittävästi erilaiset?
Tarkasta alue, johon jätevesijärjestelmää ollaan suunnittelemassa. Tutki maaperä. Konsultoi jätevesijärjestelmän toimittajaa, jotta löydätte alueeseen ja maaperään parhaiten sopivan ratkaisun. Huomioitava asia on myös esimerkiksi pihapiirin nykyinen tila. Jos piha on vanha ja sillä on arvoa, on hyvä ratkaisu sellainen, joka ei vaadi laajoja kaivuita. Kaivinkoneella ei välttämättä myöskään pääse kaivamaan joka paikkaan, joten alue on kartoitettava myös tästä näkökulmasta. Muista olla riittävän ajoissa yhteydessä kunnan rakennusvalvonta- ja ympäristölupaviranomaisiin. Jätevesisuunnittelijalle haasteita tuovat erityisesti sellaiset jäteveden suunnittelualueet, jotka ovat veden ympäröimiä tai järven rannalla tai maaperä on esimerkiksi kallioista. Jätevesilainsäädäntö on erityisen tiukka tällaisissa kohteissa.
Jätevesijärjestelmän tulee toimia kaikissa olosuhteissa. Siksi on tärkeää tietää ja tuntea olosuhteet etukäteen. Selvitä, onko käyttö ympärivuotista, onko käyttö tasaista, onko asiakkaalla erityistoiveita, jotka suunnittelussa pitää ottaa huomioon?
– Meillä on ollut esimerkiksi kohteita, joissa tulevan järjestelmän käytössä on arvioitu olevan merkittäviä vaihteluita, esimerkiksi niin että talvella käyttö on melko vähäistä ja vastaavasti kesällä taas poikkeuksellisenkin suurta. Tällaisissa tilanteissa teemme usein simulointeja, että pystymme oikeasti testaamaan veden kulutusta eri käyttöasteille, kertoo Heikki Pietilä Insinööritoimisto Heikki Pietilästä.
Huomioi yllä mainitut seikat jätevedenkäsittelyn periaatteita suunniteltaessa. Jätevedet voidaan käsitellä joko kiinteistökohtaisesti tai useamman kiinteistön yhteiskäsittelynä.
- Lähtökohtaisesti on aina mietittävä tapauskohtaisesti, että mikä on järkevä jätevesiratkaisu. Esimerkiksi kaksoisviemäröinnin etuna on, että kun WC-vedet ohjataan umpisäiliöön ja harmaat vedet eli esimerkiksi talousjätevesi ja pesuvesi käsitellään imeyttämällä, niin saadaan hyvin yksinkertainen ja helppokäyttöinen järjestelmä, joka ei vaadi juurikaan huoltoa, kertoo tuotekehitysinsinööri Tatu Piiparinen Wavin-Labko Oy:stä.
Pienpuhdistamo voi olla yksi hyvä ratkaisu haja-asutusalueen jätevesijärjestelmäksi, mutta sen rakentaminen lisää merkittävästi kustannuksia. Pienpuhdistamon etuna on erityisesti laajoissa kohteissa se, että kaikki jätevedet pystytään vetämään samaan paikkaan. Jos isoissa kohteissa ei ole pienpuhdistamoa, niin jätevedet joudutaan ohjaamaan hajautetusti useampaan pisteeseen. Tosin jos kuormitus ei ole esimerkiksi säännöllistä, niin pienpuhdistamo ei välttämättä ole oikea ratkaisu, vaikka kohde olisikin suuri, jatkaa Piiparinen.
"Jätevesiratkaisuja tarjoavan yrityksen näkökulmasta jätevesisuunnittelulla on merkittävä rooli erityisesti laajoissa ja haastavissa jätevesikohteissa, joissa käytönaikaiset olosuhteet muuttuvat."
Tuotekehitysinsinööri Tatu Piiparinen , Wavin-Labko Oy
Alueen analyysiin ja jätevesisuunnitelmaan kuuluu myös suoja-alueiden kartoitus.
Jätevesiratkaisuja tarjoavan yrityksen näkökulmasta jätevesisuunnittelulla on merkittävä rooli erityisesti laajoissa ja haastavissa jätevesikohteissa, joissa käytönaikaiset olosuhteet muuttuvat. Autamme ja neuvomme jätevesisuunnittelijoita mielellämme, jotta asiakkaalle optimaalinen vaihtoehto löytyy. Loppupeleissä hyvä jätevesijärjestelmä on sellainen, johon asiakas on tyytyväinen – että järjestelmä tekee ne asiat, mitä on suunniteltu ja jätevesi puhdistuu vaatimusten mukaisesti niin, että asiakkaat ovat tyytyväisiä, kiteyttää Piiparinen lopuksi.
Insinööritoimisto Hys Oy teki Laukon Kartanoon jätevesisuunnitelman ja vastasi myös asennustyön suunnittelusta ja valvonnasta. Wavin-Labko Oy puolestaan toimitti sinne jätevesiratkaisun loppuvuodesta 2014. Järjestelmän saneeraus oli mittava. Hankkeessa päädyttiin kaksoisviemäröintiin, jossa WC-vedet menevät umpisäiliöön ja harmaat vedet käsitellään biomodulikentällä. Kohde sisälsi kaikkiaan 10 rakennusta, jotka tulivat yhteisen järjestelmän piiriin ja sinne toimitettiin kahdeksan umpisäiliötä ja iso saostuskaivo sekä 3-linjainen biomodulikenttä. Toimitetun sakokaivon tilavuus oli poikkeuksellisen suuri, 15 m3 ja se on kohteeseen räätälöity. Alueella on turistitoimintaa kesäisin, jolloin käyttö on merkittävästi suurempaa kuin talvella, joka piti ottaa järjestelmäratkaisussa huomioon.
Etelä-Suomessa Keravanjoen läheisyydessä sijaitsevaan Niitty-nummen vanhusten ja pitkäaikaissairaiden hoitokotiin suunniteltiin rakennuksen laajennusosa tehtäväksi keväällä 2013. Laajennuksen yhteydessä oli tarvetta uusia talon vanhentunut ja käyttökustannuksiltaan kallis jätevesijärjestelmä.
Hoitokodin uudeksi jätevesiratkaisuksi valikoitui kartoituksen jälkeen Wavin-Labkon BioKem 50 -panospuhdistamo
Alun perin Niitty-nummen hoitokoti oli perustettu vanhaan kiinteistöön, josta jätevedet johdettiin tontilla sijaitsevaan 20 m3 umpisäiliöön. Ajan myötä taloon rakennettiin lisätiloja ja asukasmäärä kasvoi nykyiseen mittaansa. Uusin laajennusosa päätettiin tehdä keväällä 2013. Samalla todettiin kiinteistön jätevesijärjestelmä vanhentuneeksi, umpisäiliö oli liian pieni ja ylläpitokustannuksiltaan kallis. Kalleuden aiheutti se, että umpisäiliö piti tyhjentää jo kolme kertaa viikossa. Vuosittaiset jätevesikustannukset olivat yli 40 000 euroa, niinpä uudelle jätevesijärjestelmälle oli myös taloudellinen tarve.
Jätevesisuunnitelman teki Insinööritoimisto Hys Oy, joka vastasi myös sen asennuksesta. Uusi puhdistamo otettiin käyttöön elokuussa 2013 ja sen käyttökulut ovat vain murto-osa vanhan umpisäiliön tyhjennyskuluista.
Mietitkö millainen jätevesijärjestelmä olisi paras kohteeseen.
Tutustu jätevedet-sivustollamme olevaan tuotevalitsimeen.