Perustuu asiakirjaan Lisää asumismukavuutta äänieristyksellä – Käytännön tietoa saniteettisuunnittelusta
Melulaskelmien tulokset eivät monesti vastaa odotuksia. Syynä on se, ettei meluun tai ääniin voida soveltaa tavanomaisia laskentamenetelmiä, sillä ne etenevät näkymättöminä aaltoina ilmassa ja muuttuvat korvissamme hermostosignaaleiksi, joita aivot tulkitsevat. Jos samasta äänilähteestä lähtee liikkeelle samanaikaisesti kaksi äänenpainetasoltaan samanlaista ääntä, koettu äänenpaine lisääntyy 3 desibeliä (dB).
Ihmiskorva pystyy havaitsemaan laajan kirjon ääniä aina lattialle putoavan nuppineulan aiheuttamasta hennosta äänestä suihkukoneen aiheuttamaan jyminään. Äänenvoimakkuutta kuvataan logaritmisella desibeliasteikolla, jolla 3 dB:n (A) lisäys teknisesti ottaen kaksinkertaistaa äänenpainetason. Korva ei kuitenkaan havaitse tapahtumaa tällaisena, vaan äänen kaksinkertaistumisen tai puolittumisen kokemiseen tarvitaan 8–10 dB:n (A) muutos.
Huomaa kuitenkin, että alle 40 dB:n äänenvoimakkuudet eivät ole lineaarisia, vaan niissä 3 dB:n muutos aiheuttaa kaksi kertaa voimakkaamman kuuloaistimuksen.
Melulaskelmia käytännössä
Putkiasennukset sijoitetaan käytännössä usein asennuskuiluun talotekniikan aiheuttaman melua vähentämistä ja rakentamisvaatimusten täyttämistä varten. Ennen kuilun tai kotelon materiaalin ja siten myös ääneneristävyysominaisuuksien valitsemista on otettava huomioon joitakin seikkoja.
Tavallisesti samassa kuilussa kulkee useita putkia, joten siellä on myös useita samanaikaisia äänilähteitä. Edellä kerrotun mukaisesti useiden äänilähteiden lähekkäisyys lisää äänenpaineen kokonaistasoa. Tarkastellaan seuraavaa esimerkkiä:
Putkisto 1: 46 dB
Putkisto 2: 48 dB
Putkisto 3: 35 dB
Esimerkin melutason laskennassa on käytettävä tavallista energioiden summan laskentaa.
Melutason erot:
| Melutason ero |
Lisäys (dB) |
| 0–1 |
3 dB |
| 2–3 |
2 dB |
| 4–9 |
1 dB |
| > 10 |
0 dB |
Täten 48 dB:n ja 46 dB:n väliseksi eroksi saadaan kaavan mukaan 2 dB. Putkiston kokonaismelutason laskemista varten 48 dB:iin on siis lisättävä 2 dB, jolloin lopputulos on 50 dB.
Tärkeä huomioon otettava asia on myös kuilun materiaali. Jos pinnat ovat kovia, äänen heijastusvaikutus voi olla jopa 10 dB, ja tällöin putkiston kokonaismelutaso voi pahimmillaan kohota 48 dB:stä jopa 60 dB:iin.
Kuten edellä käy ilmi, melutasolaskelmat ovat monimutkaisia. Niiden tekeminen vaatii ymmärrystä epälineaarisista suhteista ja heijastusten vaikutuksesta äänen intensiteettiin – varsinkin silloin, kun useita äänilähteitä sijoitetaan samaan huonetilaan tai kuiluun. Asiakokonaisuuden ymmärtäminen ja ottaminen huomioon suunnittelussa on tärkeää, jotta voidaan noudattaa melutasovaatimuksia ja luoda miellyttäviä ympäristöjä.
Lue myös artikkelit:
Tiedätkö, minkä tyyppisiä ääniä rakennuksissa syntyy ja mikä niiden vaikutus kokonaismelutasoon on?
Talotekniikan ääneneristyksen optimointi kiinteistön suunnittelussa ja toteutuksessa
Miten standardien EN 14366 ja DIN 4109 mukaan tehdyt melumittaukset eroavat toisistaan?
